Uskalla elvyttää

”Lahtelaiset poliisit elvyttivät elottomaksi menneen sylivauvan – katso videolta, miten pikkulapsen elvytys tehdään turvallisesti” - YLE 5.3.2021

”Keihäänheiton valmentajaguru Leo Pusa sai sydänkohtauksen kotonaan, vaimon elvytys pelasti hengen” – YLE 5.5.2021

”Pertti Tiaisen sydän pysähtyi pieksämäkeläisellä huoltoasemalla 13 minuutin ajaksi – maallikkoelvytys pelasti hänet, vaikka auttajat olivat kokemattomia” – Karjalainen 16.10.2020

Sydänpysähdyksessä potilas on tajuton eikä hengitä normaalisti. Tilasta ei voi selvitä hengissä ilman elvytystä. Äkillinen sydänpysähdys on edelleen yksi yleisimmistä kuolinsyistä Euroopassa.  Suomessa menehtyy vuosittain 5 000 – 10 000 henkeä sydänperäiseen äkkielottomuuteen. Osa näistä tilanteista sattuu sairaalan ulkopuolella. Varhainen elottomuuden tunnistaminen ja aloitettu paineluelvytys sekä sen laatu ovat merkittävimpiä potilaan ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä.

Se voit olla sinä.

Euroopan elvytysneuvosto (European Resuscitation Council ERC) julkaisi maaliskuussa 2021 uudet elvytysohjeet. ERC koostuu Euroopan tasolla elvytyksen asiantuntijoista. Elvytysneuvoston tavoitteena on, että jokainen sydänpysähdyspotilas saa nopeasti laadukkaan elvytyksen, sekä tehokkaan elvytyksen jälkeisen hoidon. ERC kehittää sydänpysähdyspotilaan elvytystä ja tekee siitä kansainvälisesti tiedetyn. Elvytysohjeissa otetaan huomioon koko hoitoketju elottomuuden tunnistamisesta aina potilaan tehohoitoon saakka. Ohjeiden tavoitteena on parantaa äkillisestä sydänpysähdyksestä kärsivän potilaan ennustetta parantamalla koko hoitoketjua.  Uudet elvytysohjeet perustuvat tutkittuun tietoon.

Tunnista elottomuus

Sydänpysähdyksen oireina on:

-       Henkilö menettää tajuntansa äkillisesti

-       Henkilö ei reagoi puhutteluun eikä ravisteluun

-       Henkilön hengitys on pysähtynyt tai se on epänormaalia, jolloin hengitys on näkyvää ja äänekästä

Tee hätäilmoitus 112 ja aloita elvytys

Peruselvytyksen kaava on edelleen tuttu 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Uusi ohje keskittyy painelun laatuun. Painelun tulee olla laadukasta ja keskeytyksetöntä. Ohje painottaa myös sitä, että auttaja uskaltaa elvyttää.  Uusi ohje korostaa sitä, että maallikkoauttajien on turvallista aloittaa puhallus-paineluelvytys potilaalle aina kun epäillään, että hän on eloton sillä, tästä ei aiheudu potilaalle haittaa. Varhaisen vaiheen hätäilmoituksen yhteydessä myös hätäkeskuksen päivystäjällä on tilanteessa merkittävä rooli, hätäkeskuspäivystäjä kannustaa maallikkoauttajaa elvytyksen aloittamiseen ja ohjeistaa auttajaa elvytyksen toteuttamisessa.

Poliisipartio onnistui Lahdessa alkuvuodesta 2021 elvyttämään vastasyntyneen äkkielottoman pikkulapsen laadukkaalla ohjeiden mukaisella  maallikkoelvytyksellä. Uusissa ohjeissa painotetaan, että lasten elvytysohjeet koskevat kaikkia lapsia 16 ikävuoteen saakka, lukuun ottamatta vastasyntyneitä. Pikkulasten elvytys aloitetaan aina 5 puhalluksella, jonka jälkeen elvytystä jatketaan rytmillä 15 painallusta ja 2 puhallusta (15:2). Eri tutkimusten mukaan yksi yleisimmistä lasten äkkielottomuuksiin johtaneista syistä liittyy hapenpuutteeseen tai ilmatie-esteeseen. Tämän takia lasten elvytys aloitetaan aina puhalluksilla. Mikäli puhalluksia ei voida onkin syyn toimesta toteuttaa, elvytys aloitetaan painelemalla.

Uusissa elvytysohjeissa korostetaan myös hoitolaitosten sisäistä elvytysvalmiutta. Ohjeissa otetaan huomioon hoitohenkilökunnan valmiudet tunnistaa hätätilapotilas sekä asianmukaisen hoidon aloittaminen. Nämä tavoitteet saavutetaan riittävällä koulutuksella sekä säännöllisillä simulaatioharjoitteluilla. Ohjeissa suositellaan myös, että sairaalat yhtenäistävät sairaalan sisäisen hätänumeron, joka on yleiseurooppalaisesti 2222.

Uskalla elvyttää

Itse olen joutunut ennen hoitoalan opintoja tilanteeseen, missä vieressäni seisonut henkilö meni äkkielottomaksi. Olin työvuorossa ja tilanne sattui Helsingin keskusta-alueella. Ennen tätä tilannetta olin osallistunut kahteen eri hätäensiapukoulutukseen, jossa olimme käyneet läpi myös äkkielottomuuden tunnistamisen sekä peruselvytyksen. Teimme toisen maallikkoauttajan kanssa hätäilmoituksen ja aloitin puhallus-painalluselvytyksen. Saimme tilanteeseen nopeasti ammattiauttajat, jotka jatkoivat aloitettua elvytystä. Tämä tilanne oli hyvä esimerkki siitä, että äkkielottomuus tunnistettiin nopeasti ja siihen reagoitiin aloittamalla maallikkoelvytys sekä tekemällä hätäilmoitus.

Meidän jokaisen vastuulla on opiskella ja harjoitella peruselvytystä riippumatta siitä olemmeko hoitoalan ammattilaisia vai maallikkoja. Tämä taito parantaa meidän kaikkien arjen turvallisuutta ja saattaa pelastaa sinun tai läheisesi hengen.

Tässä teille kaksi pientä aiheeseen liittyvää kotitehtävä:

  1. Paikanna kotisi ja/tai työpaikkasi lähin sydäniskuri ja laita iskurin sijainti vaikka tämän postauksen kommentteihin!

2. Lataa 112 Suomi-sovellus matkapuhelimeesi sovelluskaupastasi:

Skhole tarjoaa erilaisia akuuttityön verkkokursseja, jotka tukevat akuuttityössä työskentelevien hoitajien ammatillisen osaamisen ylläpitoa. Tämän linkin takaa löydät kurssitarjonnan. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!

Teemu Väänänen on reipas Stadista lähtöisin oleva salolainen sairaanhoitajaopiskelija, perustason ensihoitaja ja turva-alan ammattilainen. Sairaanhoitajaopintojen myötä Teemulle on tullut tutuksi mm. erikoissairaanhoidon sisätautiyksikkö, akuuttipsykoosiosastot, saattohoito sekä sairaalan päivystys. Teemu on helposti lähestyttävä, läsnäoleva ja akuuteissa tilanteissa viihtyvä, joka on kaiken aikaa lapsenomaisen utelias oppimaan uutta akuuttihoidon saralla. Kiireisen opiskelija-arjen vastapainona Teemu harrastaa perhokalastusta, retkiautoilua ja vaeltamista.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.