Usein kysyttyä: Mitä väliä opinnäytetyöllä on?
Sen lisäksi, että minulta kysytään, onko minua joskus inhottanut hoitotyössä ja mikä on ollut haasteellisinta hoitotyövuosinani, minulta kysytään usein, miksi ihmeessä sote-alan opiskelijoiden pitää laatia opinnäytetyö. Kysyjinä eivät ole vain ammattiin valmistuvat ja loppumetreillä väsähtäneet opiskelijat, vaan kysyjien joukossa on joukko sote- ja kasvatusalan ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä ihan tavallisia tallaajia, maallikoita.
Viimeksi mainitut eivät tahdo ymmärtää esimerkiksi hoitotyön osaamisen ja opinnäytetyön yhteyttä – miten opinnäytetyön tekeminen kartuttaa konkreettisen potilastyön osaamista? Eikö olisi järkevämpää käyttää opinnäytetyön kirjoittamiseen kuluva aika hoito- ja hoivatyön harjoitteluun, kädentaitojen hiomiseen tai lääkelaskujen tankkaamiseen?
Saattaa olla.
Mutta. Asiaa kannattaa tarkastella muistakin näkövinkkeleistä: ensinnäkin opinnäytetyö on osaamisen näyttö ja sen avulla voidaan pätevöityä ja suuntautua johonkin itseä kiinnostavaan aiheeseen. Toiseksi opinnäytetyössä opiskelija osoittaa kykynsä luotettavan tiedon hakuun sekä sen ”pureskelemiseen” ja soveltamiseen konkreettiseen hoitotyöhön tai hoitotyön ongelmaan.
Opiskelija oppii hakemaan tietoa ja hyödyntämään sitä erilaisten käytännön tilanteiden ratkomisessa.
Uusin tieto mahdollistaa toiminnan kehittymisen
Näyttöönperustuvuus on koko hoitotyön kivijalka. Opinnäytetyön yhtenä päätarkoituksena onkin kehittää työelämän ratkaisuja ja toimintamalleja uusimpaan, näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen.
Opinnäytetyöstä hyötyy opiskelijan lisäksi erityisesti työelämä: näyttöön perustuva toiminta ja oikea-aikaiset toimintatavat tervehdyttävät, kannustavat esimerkiksi potilaita omahoitoon ja ennen kaikkea säästävät taloudellisia resursseja pitkällä tähtäimellä.
Opinnäytetyön tavoitteena onkin kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa ammattikorkeakoulutuksessa hankittuja tietoja ja taitoja sekä harjoittaa kriittistä ajattelua.
Opinnäytetyö tehdään miltei aina yhteistyössä työelämän kanssa, ja se voi muun muassa ratkaista jonkin käytännön työelämän ongelman. Sote-alan opiskelija voi työstää opinnäytetyönään esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimuksen, työtapojen tai menetelmien kartoituksen, suunnitella verkkokoulutuksen tai laatia organisaatiolle kehittämissuunnitelman.
Opinnäytetyö on siis myös hyvä mahdollisuus työnantajalle saada alan uusinta ja ajankohtaista tietoa.
”Opinnäytetyön avulla kerrytetään asiantuntijuutta ja tietoperustaa tulevaan työsavottaan”, kuten eräs opettajakollegani kerran viisaasti totesi.
Opinnäytetyö laaditaan kolmikantamallin mukaisesti
Harmittavan usein opinnäytetyötä pidetään pakollisena ja epämiellyttävänä suorituksena – yhteyttä työelämään ja ammatilliseen kehitykseen ei aina nähdä.
Opinnäytetyö on ”pakollinen paha” niin ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuin ammattilaisten ja aiemmin mainitsemieni maallikoidenkin keskuudessa. Opinnäytetyöprosessiin sitoutumisen ja motivoitumisen kannalta ensisijaisen tärkeää on määritellä ja hahmottaa opinnäytetyön kolme tärkeintä tehtävää:
- Opinnäytetyön oppimistehtävä (opiskelijan oppimistavoitteet)
- Kehittämistehtävä (työelämän tavoitteet)
- Tutkimustehtävä (opinnäytetyö osana ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteita)
Kun nämä tehtävät ja tavoitteet on kolmikantaisesti määritelty, on opiskelijan helpompi alkaa työstää omaa opinnäytetyötään ja verkostoitua toimeksiantajan kanssa. Näin opiskelija saa hyvää kokemusta työelämää kehittävästä tutkimuksesta, hankkeesta tai projektista, ja hänellä on myös hyvät mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi toimeksiantajayritykseen.
Hyötyä on sitä enemmän, mitä sitoutuneemmin toimeksiantaja ja opinnäytetyön tekijä suhtautuvat kyseiseen opinnäytetyöhön ja mitä selkeämmin kehittämistyö linkittyy oikean työelämän tarpeeseen.
Opiskelijan motivaatiota kasvattaa myös varmuus siitä, että opinnäytetyön tulosta tai tuotosta tullaan hyödyntämään kohdeorganisaation toiminnassa työn valmistuttua.
Opinnäytetyöllä voi vaikuttaa!
Opinnäytetyöstä hyötyvät paitsi opiskelija ja toimeksiantaja myös ammattikorkeakoulu: opinnäytetyön ohjaaja saa toimeksiantoina tehdyistä opinnäytetöistä ajankohtaista tietoa työelämän käytänteistä sekä senhetkisistä ongelmista ja haasteista.
Kun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjaajan työhön on varattu aikaa konkreettiseen työelämäyhteistyöhön, ohjaaja saa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Verkostoituminen taas johtaa parhaimmillaan uusien hankkeiden suunnitteluun ja käytännönläheisten opinnäytetyöaiheiden kerryttämiseen – työelämäverkoston kautta saadaan olennaista tietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista.
Summa summarum, ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvä opinnäytetyö on varsin olennainen ja tutkintoon sisältyvä osaamisen näyttö. Sillä on väliä! Ensisijaisen tärkeää opinnäytetyöprosessissa on ymmärtää kolmikantamalli, jossa opiskelija, työelämä ja koulu tekevät tiivistä ja saumatonta sekä moniammatillista ja -tahoista yhteistyötä yhteisen yhteiskunnallisen (jopa globaalin) tavoitteen saavuttamiseksi.
Sote-alan opinnäytetyöllä voidaan mullistaa hoitotyön maailmaa!
Tarttumapinnoilla
Minna
P.S. Skholen opinnäytetyöprosessiin voit tutustua täällä ja opinnäytetyöntekijäksi ilmoittautua täällä.
Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtoo sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.