Vaasan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija Eirin Takeuchi laati opinnäytetyönään verkkokurssin haavanhoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uusimpaan tutkimustietoon perustuva verkkokurssi, jonka tarkoituksena on kehittää hoitotyön ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista sekä luoda selkeä työväline haavanhoitoon.

Uudessa Haavanhoito-verkkokurssissa käsitellään akuutteja ja kroonisia haavoja, kroonisen haavan erityispiirteitä ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen.

Haavan paranemiseen vaikuttavat monet tekijät

Haava on ihovaurio tai ihonalaiskudosten vaurio, joka voi aiheutua ulkoisista ja/tai sisäisistä tekijöistä. Haavan syntymekanismin tai haavan ulkomuodon koon, syvyyden ja sijainnin perusteella jaotellaan akuutteihin ja kroonisiin haavoihin.Haavan paranemisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat systeemiset ja paikalliset tekijät.

Systeemisiä tekijöitä ovat ikä, sairaudet ja niihin liittyvät hoidot, ravitsemus sekä elämäntavat, kuten tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunta. Kroonisten haavojen taustalla ovat tyypillisesti verenkiertosairaudet, diabetes sekä monet tulehdussairaudet, mm. reuma, vaskuliitti ja pyoderma. Myös syöpäsairaudet voivat altistaa kroonisille haavoille. Ulkoinen paine, hankaus ja venyttyminen aiheuttavat painehaavoja.

Paikallisia tekijöitä sen sijaan ovat haavan ja sen ympäröivän alueen olosuhteet, ulkoiset ja mekaaniset voimat, kosteusolot, lämpötila, kemialliset ärsykkeet sekä haavan seudun verenkierto ja sen mukana tulevat hapen ja ravintoaineiden saanti. Myös psykososiaaliset tekijät ja stressi sekä heikko taloudellinen tilanne vaikuttavat haavan paranemiseen.

– Potilaan hoitoon sitoutuminen ja yhteistyökykyhalukkuus vaikuttavat kokonaisuudessaan haavojen paranemiseen, opinnäytetyön tekijä Eirin Takeuchi muistuttaa.

Painehaavojen ehkäisy kuuluu potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon

Usein painehaavat ovat ehkäistävissä, jos potilaan yksilölliset painehaavariskiä suurentavat tekijät huomataan ajoissa. Painehaavan ehkäisymenetelminä käytetään mm. asentohoitoa sekä painehaavariskin, ihon kunnon ja ravitsemustilan säännöllistä arviointia.

– Ihon arviointi tulee tehdä painehaavariskissä oleville potilaille heti hoitoon saavuttua tai viimeistään kahdeksan tunnin kuluessa siitä. Esimerkiksi kotihoidossa ammattilaisen tulee arvioida potilaan tai asiakkaan iho heti ensimmäisen kotikäynnin yhteydessä. Painehaavan riskiarviointi tulee uusia, jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia, Takeuchi kertoo.

Painehaavoille altistavien tekijöiden tunnistamiseen on kehitelty erilaisia painehaavan riskimittareita: Braden - tai Shape Risk Scale -mittareita suositellaan käytettäväksi ns. yleispotilailla. Erityispotilaille, kuten diabeetikot, tehohoitopotilaat ja lapsipotilaat, käytetään usein erityisryhmille suunniteltuja mittareita.

– Painehaavojen ensisijainen ehkäisymenetelmä on paikallisen paineen ja venytyksen poistaminen. Painetta voidaan vähentää keventämällä tai poistamalla painetta esimerkiksi asennon vaihdoilla sekä tukipinnoilla, kuten kevennystyynyt, patjat, päällyspatjat ja istuinalustat.

Painehaavojen ehkäisyn onnistuminen vaatii hoitohenkilökunnan sekä potilaan ja hänen läheistensä hoitoon sitoutumista ja oikea-aikaista ohjausta.

Uudelta verkkokurssilta eväitä haavanhoitoon

Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena olikin kehittää hoitotyön ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista ja luoda selkeä työväline haavanhoitotyön tueksi. Verkkokurssi rakentuu perustiedoista haavoista ja haavaluokituksista aina haavanhoidon riskitekijöihin ja haavojen ennaltaehkäisyyn sekä haavapotilaan ravitsemukseen.

– Parasta oli, kun sain toteuttaa opinnäytetyönäni jotain, josta olen kiinnostunut ja joka tulee oikeasti käyttöön! Takeuchi iloitsee.

Kiinnostuitko haavanhoito-koulutuksesta? Tutustu verkkokurssiin tästä ja ole yhteydessä – räätälöidään juuri sinulle ja työyhteisöllesi sopiva koulutuskokonaisuus!