Case Kuurojen Palvelusäätiö: Tasapuolista, helppoa ja joustavaa täydennyskoulutusta kustannustehokkaasti

Kuurojen Palvelusäätiön kahden palvelukeskuksen johtaja sekä henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen parissa työskentelevä Eeva-Marja Loukola on koulutukseltaan terveydenhuollon maisteri. Koulutus antoi hyvän teoreettisen perustan käytännön työssä opitun ammattitaidon rakentamiselle, mutta osaamista tulee ylläpitää myös jatkuvan täydennyskoulutuksen avulla. Skhole mahdollistaa monipuolisen, kiinnostavan ja tasapuolisen koulutuksen – helposti, joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Looginen työhistoria sai ympyrän sulkeutumaan

Eeva-Marja Loukola on Kuurojen Palvelusäätiön johtaja kahdessa palvelukeskuksessa: Ainolassa Helsingissä ja Wäinölässä Joensuussa. Lisäksi hän työskentelee henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen liittyvien tehtävien parissa. Koulutukseltaan Eeva-Marja on terveydenhuollon maisteri: hän on valmistunut 1990-luvun alkupuolella Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta terveydenhuollon hallinnon linjalta.

Eeva-Marja kuvailee työhistoriaansa ja urapolkuaan loogisiksi. Matka alkoi yläasteikäisenä vanhainkodin hoitoapulaisena sekä vanhustenhoidon ja yötyön parissa – vanhustyö ja hoivatyö olivat suuresti Eeva-Marjan mieleen. Ovet olivat jo auenneet sairaanhoito-opistoon, kun Eeva-Marja sai kuulla silloiselta esihenkilöltään uudesta, tämän mukaan tulevaisuuden alasta: terveydenhuollon maisterin koulutusohjelmasta – joka vei Eeva-Marjan mukanaan. Opiskelujensa ohella Eeva-Marja työskenteli niin vanhainkodissa, mielenterveyspuolella kuin lääketieteellisen tiedekunnan opintoneuvojanakin. Työharjoittelunsa hän suoritti Etelä-Suomen lääninhallituksessa, jossa hän sai kuulla silloiselta esihenkilöltään tulevaisuuden kiinnostavista EU-rahoitusmahdollisuuksista. Valmistuminen viivästyi Eeva-Marjan saadessa kaksi lasta, ja hänen jäädessään hoitamaan heitä kotiin.

Valmistuttuaan Eeva-Marja työskenteli yksityisessä mielenterveyskuntoutujien säätiössä ohjaajana. Hänen Etelä-Suomen lääninhallituksen entinen esihenkilönsä oli kokoamassa sateenvarjohanketta, jonka tavoitteena oli parantaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden eli vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella. Stakes (nykyinen THL) ja Etelä-Suomen lääninhallitus muodostivat erilaisia hankkeita sisältävän kokonaisuuden, johon myös yksityisen mielenterveyskuntoutujien säätiön hankehakemus hyväksyttiin. Tämän myötä Eeva-Marjan polku johti projektipäälliköksi mielenterveyskuntoutujien työllistymistä edistävään EU-hankkeeseen, jonka antia olivat kuntoutusta ja työllistymistä edistävät, laajalle levinneet menetelmät ja mallit, kuten mielenterveyskuntoutujien vaiheittaisen työelämään siirtymisen mahdollistava klubitalomalli. Tämän jälkeen Eeva-Marja päätyi projektipäälliköksi samaisen entisen esihenkilönsä mukana Stakesiin valtakunnallisen EU-hankkeen sekä koulutukseen ja oppimiseen liittyvien EU-hankkeiden pariin. Erilaisten EU-hankkeiden maailmassa vietetyt vuodet opettivat paljon niiden johtamisesta, verkostotyöstä, erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä esiintymistaidoista.

Ympyrä sulkeutui, kun Stakesin erään osahankkeen ohjausryhmässä ollut Kuurojen Palvelusäätiön silloinen toiminnanjohtaja alkoi houkutella Eeva-Marjaa palaamaan juurilleen järjestötyön pariin. Viranomaisten, julkishallinnon ja lainsäädännön parissa vietettyjen vaikuttamistyöntäyteisten vuosien jälkeen paluu asiakkaiden ja varsinaisen kohderyhmän kanssa tapahtuvaan toimintaan alkoi jälleen toden teolla kiinnostaa. Eeva-Marja sai Kuurojen Palvelusäätiössä avoinna olleen kehittämispäällikön paikan 16 vuotta sitten vuonna 2004. Joidenkin vuosien päästä, vuonna 2011, häntä pyydettiin myös Helsingin yksikön johtajaksi, mikä houkutteli entistäkin konkreettisemmalla asiakastyöpainotteisuudellaan. Eeva-Marja toimii edelleen Helsingin yksikön johtajana sekä säätiötasoisen koulutuksen parissa. Matkan varrelle on mahtunut hetki myös Turun yksikön johtajana, ja Joensuun yksikön johtajuus astui mukaan kuvaan vuoden 2020 maaliskuussa.

Kuurojen Palvelusäätiön kahden palvelukeskuksen johtaja sekä henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen parissa työskentelevä Eeva-Marja Loukola on koulutukseltaan terveydenhuollon maisteri.

Mielenkiintoinen viittomakieli rikastaa ja inspiroi

Kuurojen Palvelusäätiö on täysin kaksikielinen säätiö: suomen kieli ja suomalainen viittomakieli täydentävät toisiaan. Myös suomenruotsalaista viittomakieltä käytetään jonkin verran. Säätiö on ainutlaatuinen alan edelläkävijä ja kehittäjä – toista vastaavaa, yhtä suurta viittomakielisten palveluiden tuottajaa ei Suomesta löydy. Toiminta kattaa melko laajasti koko Suomen: palvelukeskukset sijaitsevat Oulussa, Jyväskylässä, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Helsingissä ja Turussa. Työntekijöitä on yhteensä reilut 230, joista hieman yli viidesosa on kuuroja. Asukkaita on palveluasumisessa kaikissa palvelukeskuksissa yhteensä noin 220, joista noin 170 on ympäri vuorokauden valvotussa asumisessa. Säätiössä on kolme Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tukemaa avustuskohdetta. Kaiken kaikkiaan palveluiden piirissä on yli 1000 ihmistä, sillä toiminta kattaa palveluasumisen ja STEA-hankkeiden lisäksi myös kotiin annettavat palvelut, työtoiminnan ja erilaiset päivätoiminnat. Kuurojen Palvelusäätiön erityisosaamisena on muun muassa kuurojen maahanmuuttajien palveluohjaus.

Kaikkien työntekijöiden tekemistä värittävät vahva sitoutuminen ja tyytyväisyys työhön sekä työn kokeminen erittäin merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostaminen on todella keskeinen osa toimintaa – motivaatio ja hyvinvointi ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Säätiön henkilöstöetuudet ovat hyvät, ja koulutusmyönteisyys näkyy käytännössä koulutusmahdollisuuksien tarjoamisena – muun muassa ei-viittomakielisten työntekijöiden kouluttamisena viittomakielentaitoisiksi. Kuurojen Palvelusäätiö on Suomen suurin viittomakielisten kuurojen työllistäjä. Suurin osa säätiön työntekijöistä on lähihoitajia. Kuurojen viittomakielisten lähihoitajien lisäksi säätiössä on kaksi kuuroa viittomakielistä sairaanhoitajaa. Tämä on todella merkittävä ja arvokas asia, sillä viittomakieliset työntekijät pystyvät auttamaan asiakkaita omalla äidinkielellään.

"Täysin kaksikielisessä säätiössä työskennellessä on joutunut opettelemaan hieman tällaisen erikoisemman kielen – se on haastavaa, mutta myös todella inspiroivaa ja mielenkiintoista."

Kuurojen kulttuuriin tutustuminen on rikastanut omaa tapaa työskennellä, ja kaksikulttuurisessa yhteisössä työskentely on avannut ovet aivan uudenlaiseen maailmaan. Viittomakielen opettelu on ollut Eeva-Marjan mukaan haastavaa, mutta myös todella inspiroivaa ja mielenkiintoista – viittomakielisyys tuo rikkautta ja erilaisuutta työyhteisöön. Henkilöstökyselyn mukaan säätiön työntekijöillä on yhteinen päämäärä olla asiakkaita varten sekä rakentaa heille aidosti hyvä elämä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Tämä näkyy käytännössä yhtäältä viittomakielisyyden ja kuurojen kulttuurin tuomisena esille ja toisaalta sen varmistamisena, että asiakkailla on mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja kulttuuriin. Työntekijät ovat todella sitoutuneita tähän, ja asiakkaiden kanssa toimitaan yhdessä aktiivisina toimijoina tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käytännössä opittua osaamista on ylläpidettävä myös täydennyskoulutuksen avulla

”Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutus on ehdottoman tärkeä asia – mielestäni se on lähes toiminnan ydin.”

Terveydenhuollon maisterin koulutus antoi Eeva-Marjan mielestä hyvät lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ymmärtämiseen ja hahmottamiseen. Koulutus antaa siis hyvän teoreettisen pohjan, mutta käytännön tekemisen oppii kuitenkin aina käytännössä työtä tekemällä. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan aikaisemmin opittua teoreettista osaamista sekä käytännön ammattitaitoa tulee ylläpitää ja vahvistaa myös sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen avulla. Maailman muuttuessa ja kehittyessä tietoa, määräyksiä ja ohjeistuksia tulee jatkuvasti lisää, ja niistä on pysyttävä ajan tasalla voidakseen tarjota viimeisen päälle laadukasta ja ajankohtaista palvelua. Täydennyskoulutus on Eeva-Marjan mielestä ehdottoman tärkeä asia – lähes toiminnan ydin.

Kuurojen Palvelusäätiössä täydennyskoulutusta suunnitellaan säätiötasolla, toimipistetasolla sekä henkilökohtaisella tasolla. Ensin hahmotellaan yleiset suuntaviivat koko säätiön tasoisista täydennyskoulutustarpeista, minkä jälkeen tarkastellaan kunkin palvelukeskuksen tarpeita sekä jokaisen työntekijän osalta yksilöityjä, henkilökohtaisia tarpeita yhdessä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Näistä yhdessä muodostuvat kunkin vuoden täydennyskoulutus-suunnitelmat ja -tavoitteet.

Monipuolista täydennyskoulutusta tasapuolisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti

”Skholen avulla me pystymme eri puolilla Suomea toimivana säätiönä tarjoamaan kaikille samantasoista koulutusta – kaikki matkakustannukset säästäen.”

Skhole on tarjonnut Kuurojen Palvelusäätiön työntekijöille ja esihenkilöille monipuolista sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutusta tasapuolisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Käyttö on vielä alkuvaiheessa, mutta kokemukset ovat positiivisia, ja palvelun käyttö jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa. Paikan päällä tapahtuvien koulutusten osalta päivän tai vain puolen päivän kestäviin koulutuksiin matkustaminen eri puolilta Suomea on kallista ja työlästä. Kuurojen Palvelusäätiöllä on työntekijöitä työvuoroissa kellon ympäri, joten paikan päällä tapahtuvat koulutukset vaatisivat lisäksi osakseen erityisiä työvuoro- ja sijaisjärjestelyjä. Eri puolilla Suomea toimivalle Kuurojen Palvelusäätiölle Skhole onkin avannut loistavan mahdollisuuden tarjota kaikille samantasoista koulutusta kaikki matkakustannukset säästäen.

Kuurojen Palvelusäätiön tavoitteena on, että jokainen toimipiste tekisi koulutussuunnitelman ja liittäisi sen Skholeen, jotta sieltä voisi valita kätevästi suoraan siihen sopivia kursseja sekä seurata niiden suorittamista. Kursseista saatavat todistukset olisi tarkoitus liittää kunkin työntekijän osalta henkilöstöhallintojärjestelmään, josta ne olisivat helposti tarkasteltavissa ja tulostettavissa yhdessä työntekijälle tulostettavan CV:n kanssa. Koko säätiötason koulutukseksi valikoitui muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvakoulutus, jonka kaikki työntekijät pystyivät suorittamaan ja tenttimään joustavasti silloin, kun se heille parhaiten sopi. Lisäksi suoritetaan muun muassa lääkehoitokoulutusta, ja toimipistekohtaisesti voidaan suorittaa niitä koulutuksia, joille on kulloinkin tarve.

”Osa työntekijöistä on innoissaan suorittanut erilaisia kursseja ihan omasta kiinnostuksesta – työntekijät ovat tykänneet siitä, että se on mahdollista.”

Työntekijät ovat olleet erityisen tyytyväisiä Skholen mahdollistamaan joustavuuteen ja helppouteen, sillä opiskella voi juuri siellä ja silloin, kun itselle parhaiten sopii – kunhan kurssit vain tulevat suoritettua sovittuun aikarajaan mennessä. Osa opiskelee työmatkalla, osa muuna itselleen sopivana ajankohtana, ja osa on innostunut suorittamaan jopa täysin oman mielenkiinnon pohjalta sellaisiakin kursseja, joiden suorittamisesta ei ole erikseen sovittu. Esihenkilöiden osalta käyttö on vielä toistaiseksi koronavirustilanteen vuoksi jäänyt hieman vähemmälle, mutta jo tällä kokemuksella he ovat huomanneet Skholen olevan helppo tapa järjestää ja mahdollistaa erilaisia koulutuksia työntekijöille. Mahdollisiin käytännön haasteisiin ja kysymyksiin on aina saatu vastaukset nopeasti, ja kokonaisuudessaan Skhole tarjoaa helppokäyttöisen, yksinkertaisen ja selkeän, asiakasystävällisen tavan täydennyskoulutukseen.

”Skhole on helppokäyttöinen, yksinkertainen ja selkeä – niin kuin sen pitääkin olla.”

Eeva-Marja suosittelee Skholea erityisesti Kuurojen Palvelusäätiön kaltaisille, eri puolilla Suomea toimiville organisaatioille. Se on mitä mainioin tapa tasapuolisten kouluttautumismahdollisuuksien tarjoamiseen sekä organisaation yhteisten koulutustavoitteiden toteuttamiseen, ja myös kustannussäästöt ovat merkittävät. Skholen kurssitarjonnan laaja kirjo myös nostaa osaltaan esille koulutustarpeita, herättää kiinnostuksen opiskella erilaisia asioita sekä tarjoaa uusinta tietoa eri aiheista olemassa olevien tietojen päivittämiseksi ja täydentämiseksi. Eeva-Marja kannustaa Skholen palvelun valinneita aloittamaan sen käytön saman tien – esihenkilöiden on tärkeää ymmärtää palvelun käyttöä sekä olla motivoituneita siitä, jotta he voivat kannustaa henkilöstöä käyttämään sitä positiivisessa hengessä sekä opastaa heitä. Skhole on erinomainen tapa järjestää ja toteuttaa sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutusta!

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.